Lukijat

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

#13 Skandinaavisen mytologian Bäckahästen



Kaunis varhainen kesäaamu, kännykkä piippaa herätystä ennen viittä. Nopeat aamutoimet. 
   Olemme saaneet vieraaksemme ruotsalaisen satuvalokuvaaja Miina Anahitan, joka haluaa käyttää Bossia skandinaavisen mytologian olentoja käsittelevässä projektissaan. 
   

Boss saa kuvastaa tarujen ja myyttien usein valkoiseksi oriiksi kuvattua olentoa Bäckahästen (engl. The Brook Horse). Viikinki-aikaiset tarinat kertovat satumaisen kauniista hevosesta, joka syntyy järvistä ja lammista. Upealla ulkomuodollaan petollinen hevosolento yrittää houkutella lapsia ratsastamaan, jotta voisi laukata takaisin järveen ja hukuttaa lapset. 



Kuvat: World Of Mythology; The Brook Horse

Matka tallilta kuvauspaikalle Luvian Pinkjärvelle ei ole kovin pitkä. Perillä traileristaan ulos asteleva Boss on ehkä hieman ihmeissään aikaisesta aamusta. 




Edellisenä iltana on kuvauspaikka katsottu jo valmiiksi. Vedämme vain pätkän valkoista aitalankaa lasikuitutolppiin rannalta veteen, merkiksi Bossille. Olen varautunut kuvauksiin korkeavartisin kumisaappain, mutta jo tässä vaiheessa saan nauraa saappaat täynnä kylmää järvivettä. 

Bossikin taitaa nauraa minulle, eikä ota askeltakaan veteen. Maanittelen, kehun, rohkaisen, tarjoan porkkananpalan jokaisesta eteenpäin suuntaavasta eleestä. Tupsujen peittämä kavio pysähtyy aina sentilleen vesirajaan. Seison polviani myöten järvessä, mutta vesi ei tunnu enää edes kylmältä. Hevosen kaula venyy uskomattoman pitkäksi kohti houkuttelevaa porkkanaa, mutta kaviot pysyvät visusti paikallaan. 
   



Yli puoli tuntia on kulunut, aurinko alkaa näyttää kuvauspaikalle odotettua valoa. En osaa lukea Miinan ajatuksia, hän on seurannut tilannetta sivusta ja antaa minulle työrauhan Bossin kanssa. Kamera on kuitenkin valmiina ja valon suhteen H-hetket alkavat olla käsillä. Ilmassa on turhautumista. 
   Teen virheen. En suurta ulkopuolisen silmille, mutta tiedän sen itse. Yritän käyttää näkymätöntä voimaa, pakottavaa painetta saadakseni paikalleen lukkiutuneen tilanteen purkautumaan edes johonkin suuntaan. Tiedän ettei toimintani tuo apua, mutta teen sen silti. Miksi?
   Rantaviivalle juurtuneet kaviot juurtuvat entistä syvemmälle. Talutan Bossin pois tilanteesta ja puhumme Miinan kanssa, että seuraavana aamuna on mahdollisuus uuteen yritykseen ellei nyt onnistu.

En tiedä mitä sitten tapahtuu, kenties rentoudun ja ilmapiiri rentoutuu; on ääneen sanottu että väkisin ei tehdä. 

Vakuutun taas siitä, että hevosen kanssa on paras unohtaa kaikki ympäristön, tilanteiden, muiden ihmisten tai oman pään luomat paineet. 

Kävelen vielä kerran rantaan, valo lankeaa kaislikkoon. Saappaat loiskuvat täynnä vettä jo valmiiksi, kun astun veteen. Boss seuraa! 



  
Alkuun harjoittelemme kuviota ihan rantavedessä. Lopullisessa versiossa Bossin tulee kävellä yksinään syvemmältä kaislikosta takaisin kohti kameraa, ja tulla luokseni rannalla johon kierrän eri kautta sitä vastaan. 



Riimun irroitus
Porkkanapalkinto kontaktista

Ohjaaja pois kuvasta

Bossin lähetys rantaan

Boss hoksaa nopeasti nämä jutut, ja kohta päästään aloittamaan. Uudestaan ja uudestaan kahlaan reisiäni myöten kaislikkoon, irroitan hevosen ja lähetän sen kohti kuvaajaa. Ja reippaasti rantaan, orille porkkananpala ja saman toisto. 

Miina kysyy voiko nyt sytyttää savupatruunat ja uskon että paketti pysyy kasassa. Kevyt tuulenvire liikuttaa savua juuri oikeaan suuntaan kuvausreitille. 


Boss on niin keskittynyt veteen menemiseen ja siitä rannalta palaamiseen, ettei se juurikaan reagoi patruunan palamisesta syntyvään sihinään, savuun tai sen hajuun. Se vain suorittaa. Ja minä palkkaan. 


Kello puoli kahdeksan ja aurinko valaisee jo koko rannan. Kuvaukset onnistuneesti purkissa! Toistoja tehtiin varmaan parikymmentä, ja Boss toimi loppujen lopuksi paremmin kuin olisin osannut kuvitella. 
   Miina on myös tyytyväinen ja kertoo lisää projektistaan. Hän on kuvannut skandinaavisen mytologian hahmoja myös Ruotsissa ja Norjassa, ja aikoo projektinsa päätteeksi avata Tukholmaan näyttelyn. Ajankohtaa hän ei osaa varmaksi sanoa, kun tunne on oikea. Kun kaikki ideat ja ajatukset ovat toteutettu, kun projekti tuntuu valmiilta. Siihen voi mennä puoli vuotta tai useampia vuosia. Yksi asia on kuitenkin varma, näyttely tulee olemaan ainutlaatuisen upea!



Bäckahästen

Miina Anahita, Sweden   http://www.miinaanahita.com/   

The Blue Boss, Finland https://www.facebook.com/bluebossfinland



HUPS!! Tässä oli jokunen kuva joita ei ollutkaan vielä tarkoitus julkaista ;)

Kuka ehti kuvat näkemään sai hyvää ensimakua, myös ne Bäckahästen-kuvat siis julkisiksi vasta kun Miinan koko projekti valmiina =)





2 kommenttia: